Kuntauudistus ja sen vaikutukset Pirkanmaalle nousivat esille lauantaina Tampereella järjestetyssä Pirkanmaan KD:n Naispiirin vuosikokouksessa. Kansanedustaja Leena Rauhala (kd.) painotti omassa puheessaan tarvelähtöisyyttä ja kuntalaisten kuuntelemisen tärkeyttä kuntauudistuksen valmistelussa.
- Aluekierros ja kuntakuulemiset eivät saa olla pelkkiä infotilaisuuksia ja ylhäältä tulevaa ohjeistusta vaan kuntalaisten toiveet ja ehdotukset pitää ottaa vakavasti kuntauudistusta tehdessä, sanoi Rauhala. Ilman todellista vaikutusmahdollisuutta koko aluekierros on täysin merkityksetön, hän jatkoi.
Puheessaan Rauhala korosti hyvien lähipalveluiden, lähidemokratian ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä. Pirkanmaan osalta kuntauudistusta valmistelleen työryhmän ehdotus nostaa hänen mukaansa esille myös kysymyksen siitä miten kuntauudistus tulee vaikuttamaan koko maakuntaan. – On erittäin tärkeää, että uudistuksessa huomioidaan kaikkien Pirkanmaan kuntien asema niin, ettei mikään alue näivety tai menetä omaleimaisuuttaan, sanoi Rauhala.
Rauhala nosti kuitenkin esille myös sen, että kuntauudistus ja hallintorakenteiden tehostaminen ovat välttämättömiä. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja kuntatalouden haasteet ovat sellaisia tosiasioita jotka tulee tunnustaa ja joihin pitää yrittää löytää ratkaisuja. Uudistusta tehdessä pitää lähtökohtana kuitenkin olla tarvelähtöisyys, sillä kuntien ja niiden tuottamien palveluiden kehittäminen pitää lähteä kuntalaisten tarpeista. Vastuu toimivasta kuntauudistuksesta ei kuitenkaan ole pelkästään hallituksella ja kuntatyöryhmällä.
– Kuntapäättäjiltä ja kuntalaisilta ympäri Suomea tarvitaan nyt hyviä ja rakentavia ehdotuksia joissa tulee esille kuntien ja alueiden erityistarpeet ja toiveet, muistuttaa Rauhala.
Lisätietoja: Leena Rauhala, puh. 09 432 4176
Vuoden alusta alkanut Ylen ohjelmistomuutos toi muutoksia Ylen kanaville tämän vuoden alusta. Jo aiemmin koulu-tv oli sulautettu lähinnä opettajille suunnatuksi palveluksi opettaja-tv ja senkin ohjelmisto siirrettiin nyt lopullisesti netti-palveluun. Ylen ohjelmistomuutoksen myötä Yle sanoo haluavansa palvella nuoria aikuisia lisäämällä nuorille kohdennettua viihdetarjontaa. Oppimiseen ja sivistykseen liittyvät ohjelmat taas ovat vähenemään päin. Eduskunnan hyväksymässä yle-laissa on selvästi kirjattu, että julkisen palvelun tuottajana Ylen tulee ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia (Laki Yleisradio Oy:stä 7 §).
Lapset ja nuoret sekä vanhemmatkin saavat kyllä viihdetarjontaa useilta kymmeniltä ja maksukorttien myötä useilta sadoilta kaupallisilta kanavilta. Mielestäni olisi hyvä jos Yle yhä enemmän keskittyisi lain asettamiin tavoitteisiin ja tarjoaisi erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja asiaohjelmia ja yleissivistävää ohjelmistoa laajemminkin. Mikäli Yle yhä enemmän muuttuu yhdeksi viihteentarjoajaksi muiden joukossa, on kyllä myös Ylen rahoituksen määrä ja rahoitustapa pystyttävä kyseenalaistamaan.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Leena Rauhala on huolissaan lisääntyneestä päihteiden sekakäytöstä. Sekakäytöllä tarkoitetaan alkoholin, laittomien huumeiden ja lääkkeiden yhteiskäyttöä. Sekakäytön osuus päihdekuolemissa on selkeässä kasvussa.
On tyypillistä, että osa sekakäyttäjän aineista on lääkärin määräämiä rauhoittavia tai unilääkkeitä, joskus myös voimakkaita kipulääkkeitä. Lisäksi huumeriippuvaisten korvaushoitoon määrättyjä lääkkeitä päätyy katukauppaan, mikäli korvaushoidon valvonta on paikkakunnalla tehotonta. Rauhalan mielestä tarvitaan selvitystä, määrätäänkö päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä liian helposti, onko valvonta riittävää ja ovatko lääkemääräyskäytännöt ajan tasalla. On myös syytä tutkia, voidaanko lääkäreiden mahdollisuutta tunnistaa sekakäyttäjä ja ohjata hoitoon parantaa esimerkiksi koulutuksella.
Liikennevalvonnan kautta tavoitetut päihderiippuvaiset on tärkeää tavoittaa avun piiriin. Huumerattijuopot ja erityisesti sekakäyttäjät ovat tutkimusten mukaan suurimmassa kuolemanvaarassa. Heillä on muuhun väestöön verrattuna jopa 25-kertainen kuolinriski viiden vuoden seuranta-aikana. Rauhala ehdottaa, että sekä liikennevalvonnassa tavoitettujen että säilöön otettujen päihtyneiden sosiaalisen avun tarve kartoitetaan ja päihteidenkäyttäjä pyritään ohjaamaan hoitoon. Pitää myös huomioida selviämisasemien merkityksen päihdehoitotyössä. Selviämisasemapalvelujen tuottaminen on lakisääteinen velvollisuus, mutta tästä huolimatta maamme selviämisasemaverkossa on merkittäviä puutteita.
- Mielestäni päihderiippuvaisten hoidossa tulisi korostaa täydellistä vieroitusta ja pyrkimystä lopulta aineriippuvuudesta vapaaseen elämäntapaan ja tämä painotus tulee myös huomioida päihdehoitotyöhön ohjatuissa resursseissa.
Lisätietoja: Leena Rauhala, puh. 09 432 4176