Leena Rauhala

Luin äskettäin Antti Hautamäen ja Kaisa Oksasen kirjoittaman Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisun "Tulevaisuuden kulttuuriosaajat". Julkaisussa tarkasteltiin yhteiskunnallista muutosta ja sen vaikutusta talouteen ja kulttuuriin sekä näkökulmia tulevaisuuden kehityksestä näillä aloilla. Kantavana ajatuksena tässä raportissa oli se, että yhteiskuntamme kehitys johtaa kohti metropolien maailmaa. Raportin mukaan väestö tulee yhä enenevässä määrässä keskittymään suurkaupunkeihin ja näissä suurkaupungeissa syntyy tuleva luova talous ja kulttuuri. Samalla maaseudun kulttuuri muokkautuu kaupunkimaisemmaksi ihmisten omaksuessa kaupunkikulttuuria laajemminkin.

Maaseutukulttuurin näivettyminen ei ole mielestäni toivottavaa kehitystä. Suomalainen kulttuuri on hyvin pitkälti kasvanut maaseudulla ja siihen kuuluu oleellisena osana pienviljely ja pienten yhteisöjen yhteisöllisyys. Pienten paikkakuntien yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys ovat arvoja joista kannattaa pitää kiinni. Maaseutu ja luonto ovat myös olleet monen taiteilijan innoituksen lähde. Onko sitten niin, että ihmiset muuttavat nykyään vapaaehtoisesti maalta kaupunkiin? Olen sitä mieltä, että ihmisten on lähes pakko siirtyä pois maaseudulta palveluiden alasajon myötä. Vaikka tämän päivän teknologian avulla ihmiset voisivatkin tehdä monipuolisesti töitä myös taajamien ulkopuolella, ei palveluiden saatavuus ole kuitenkaan riittävä. Kun kyläkoulut lakkautetaan ja muutkin palvelut keskitetään kaupunkeihin, ei lapsiperheillä ja muilla lähipalveluita tarvitsevilla ole mahdollisuutta asua maaseudulla. Iäkkäämpien kansalaisten asema on erityisen huolestuttava jos heillä ei ole mahdollisuutta liikkua esim. omalla autolla. Jos lähipalveluita ei ole saatavilla ja lapset muuttaneet kaupunkiin on ikäihmisten oman turvallisuutensa vuoksi muutettava kaupunkien palvelutaloihin, vaikka oma tahto olisikin jäädä asumaan omaan kotiin.

Tulevaisuuden Suomessa tulisi mielestäni turvata mahdollisuus asua elinvoimaisella maaseudulla. Tämä edellyttää oikeanlaista tahtotilaa ja elävän maaseudun arvon tunnustamista. Elinvoimaisuutta pitää tukea ylläpitämällä kattavaa tieverkostoa ja parantamalla tietoteknisiä yhteyksiä koko maassa. Kattavat lähipalvelut ja yrittäjyyden tukeminen maaseudulla ovat myös avainasemassa. Ihmisten hyvinvoinnin ja valinnanvapauden lisäämiseksi tarvitsemme tulevaisuudessakin elinvoimaisen maaseudun missä ihmiset voivat asua ja tehdä töitä. Monimuotoinen kulttuuri syntyy koko maassa, ei pelkästään suurkaupungeissa ja niiden ympäristössä.