Mihin suuntaan olemme menossa?
Pääministeri Jyrki Katainen antoi eilen Tampereella lausunnon jonka mukaan hallitus voisi laskea tuloveroprosenttia jos työmarkkinaosapuolet pääsisivät maltilliseen palkkaratkaisuun. Vaikea sanoa olisiko tällaisella ratkaisulla oikeanlaista vaikuttavuutta ostovoiman parantumiseen, kun samalla kunnilla on suuria paineita nostaa omaa veroastettaan. Itse en tässä taloustilanteessa ensisijaisesti lähtisi keventämään verotusta. Me tarvitsemme kuitenkin erilaisia ratkaisumalleja ja kaikista mahdollisuuksista pitää pystyä keskustelemaan.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kaikki osapuolet vetävät omiin suuntiinsa. Elinkeinoelämän edustajat pelottelevat taantumalla ja työpaikkojen vähentämisellä. Palkansaajien edustajat puhuvat kasvavasta inflaatiosta ja sen mukaisista palkankorotusvaatimuksista. Kuntaliitto taas ei pidä hallituksen kaavailemista valtionosuuksien pienentämisistä. Kaiken muun lisäksi hallituksessa eri puolueiden ministerit ja kansanedustajat tuovat esille tyytymättömyytensä omaan hallinnonalaansa kohdistuvien säästötoimenpiteiden suuruudesta tai riittämättömyydestä. Oman lisämausteensa hajaannukseen toi Saksan liittokansleri Angela Merkelin eilinen lausunto jossa hän hylkäsi jyrkästi Kreikan erityistakauksen Suomelle.
Tällaisina aikoina, kun tulevaisuuden ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa ja tilanteet maailmalla muuttuvat nopeasti, meillä ei ole varaa tällaiseen eripuraisuuteen. Nyt meidän pitää pyrkiä yhteistyöhön talouskasvun turvaamiseksi, työllisyyden parantamiseksi sekä valtiontalouden ja kuntien talouden tasapainottamiseksi. Samalla ei voi kuitenkaan unohtaa kaikkia niitä hyviä edistämishankkeita mitkä on kirjattu hallitusohjelmaan liittyen nuorisotyöttömyyden hoitoon, vanhusten palveluihin ja sosiaalipolitiikkaan. Säästöjä miettiessä pitää asettua niiden henkilöiden asemaan joita säästöt koskevat. Köyhyysrajan alapuolella elävien kohdalla pienetkin leikkaukset aiheuttavat uhkan selviämiselle.
Uusi laajapohjainen hallitus on isojen haasteiden edessä. Se ei saa kuitenkaan sortua politikointiin, vaan kaikkien hallituspuolueiden ja niiden edustajien pitää sopia pelisäännöistä ja pyrkiä laaja-alaiseen yhteistyöhön myös muiden osapuolten kanssa. Yhteistyöllä ja maltilla voimme selvitä tulevista ongelmista. Riitelyllä ja poliittisella pelillä emme saavuta mitään hyvää.