Leena Rauhala

Kuntauudistus on herättänyt paljon keskustelua ympäri maata. Pirkanmaalla keskustelua on
herättänyt varsinkin Tampereen kasvutoiveet ja muiden pienempien kuntien toiveet itsenäiselle kehitykselle. Tampereen kehyskunnat eivät halua kuulua ”Suur-Tampereeseen”, kun taas Tampereella kuntaliitoksiin suhtaudutaan positiivisemmin. Tuoreimman kuntaliitospäätöksen mukaan Satakuntalainen Kiikoinen
ja Pirkanmaalainen Sastamala ovat liittymässä yhteen ensi vuoden alusta, mikä tarkoittaisi sitä, että myös Pirkanmaa maakuntana kasvaa.

Kuntaliitoksia ja hallintorakenneuudistusta perustellaan maamme heikkenevällä huoltosuhteella ja varsinkin kasvavan vanhusväestön palveluntarpeella. On täysin selvää, että tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja joiden avulla voimme selvitä tulevien vuosikymmenten haasteista. Meidän tulee myös tunnustaa, että nykytilanteessakin useilla kunnilla on vaikeuksia hoitaa lakisääteisiä palveluitaan. Ovatko sitten suuremmat kunnat ja maakunnat oikea ratkaisu? Mielestäni suuruuden ihannointi on mennyt jossain määrin liian pitkälle. Ajatus siitä, että suuret yksiköt ovat tehokkaampia, ei aina pidä paikkaansa. Kuntauudistusta tehtäessä tulisikin mielestäni ensisijaisesti miettiä miten voimme parhaiten järjestää ihmisläheiset ja vaikuttavat lähipalvelut paikallisesti. Suurempia yksiköitä suunniteltaessa tulisi myös kysyä miten lähidemokratia ja yhteisöllisyys toteutuvat?

Suurimpana puutteena kuntauudistuksessa on ollut se, että ohjeistus ja mallit ovat tulleet ylhäältä päin. Pakottaminen ei ole oikea keino jos halutaan rakentaa uusia ja kestäviä rakenteita. Kuntauudistusta tehtäessä tulisikin kaikilla osapuolilla olla mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Yhteistyöllä ja laaja-alaisella keskustelulla voidaan löytää kestäviä ratkaisuja. Kuntien sisällä tulisi myös kuulla kuntalaisten ja kuntapäättäjien lisäksi erityisesti kunnan työntekijöitä joilla on pitkä kokemus palveluiden tuottamisesta. Näin on jo tehty useassa
kunnassa ja toivon, että näistä olemassa olevista hyvistä malleista otetaan opiksi muuallakin. Suomalaiset ovat historian saatossa selvinneet isommistakin haasteista yhteistyöllä ja yhteisellä tahdolla toimia koko kansan parhaaksi. Uskon, että näin toimimalla löydämme oikeat ratkaisut myös kuntauudistukseen.

Kolumni julkaistu Pirkanmaan Sanomissa 2.5.2012

Vuosi on kulunut eduskuntavaaleista. Tämän vuoden aikana olemme päässeet käsittelemään tulevaisuuden kannalta toinen toistaan tärkeämpiä asioita. Päällimmäisenä monen ihmisen mielessä ovat kuitenkin olleet erilaiset kohut, joita ovat aiheuttaneet joidenkin edustajien varomattomat lausunnot tai toimet. Tuntuu myös siltä, että median edustajat ovat aikaisempaa hanakammin tarttuneet ja nostaneet esille kansanedustajien ja myös heidän avustajiensa sanomisia ja tekemisiä.

Kansanedustaja on julkisuuden henkilönä suurennuslasin alla. Kansanedustajalta on voitava vaatia sitä, että hän toimii moitteettomasti ja asiallisesti joka tilanteessa. Huumorin varjolla esitetyt väitteet kuulostavat kansanedustajan tai muun julkisen tehtävän toimijan suusta erilaiselta kuin muiden. Kansanedustajien pitäisikin siksi miettiä tarkkaan miten tuo asioita esille. Kansalaisten luottamuksesta eivät nauti pelkästään yksityiset edustajat vaan koko eduskunta. Siksi sen menettämisestäkin kärsii koko instituutio. Alituisten kohujen sijaan toivoisin, että voisimme keskittyä olennaiseen, eli kansalaisten edun ajamiseen oikeudenmukaisen lainsäädännön ja budjettien kautta.

Kolumni julkaistu KD-viikkolehdessä 3.5.2012

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto haluaa panostaa
mielenterveyspalveluiden saavutettavuuteen. Kynnys palveluihin
hakeutumiselle ja toisaalta kynnys palveluiden saamiselle on liian
korkea. Jokaiselle apua tarvitsevalle tulee sitä myös järjestää
mahdollisimman nopeasti. Mielenterveyspalveluiden kuntoutuspalveluita
tulee kehittää.

Kristillisdemokraatit vahvistaisivat myös ennaltaehkäisevää
mielenterveystyötä. Ongelmiin tarttuminen mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa ehkäisee inhimillisiä tragedioita, joihin
mielenterveysongelmien kärjistyminen on pahimmillaan johtanut.
Nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi Kristillisdemokraatit
esittää, että nuorten pääsy psykologin arvioon tulee saattaa
hoitotakuun piiriin tai muuten varmistaa hoitoon pääsy välittömästi
ongelmien ilmenemisen jälkeen.

Kokous antoi myös julkilausuman vanhuspalvelulaista. 

KD esittää lisäyksiä vanhuspalvelulakiin

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto edellyttää, että valmisteilla
olevassa vanhuspalvelulaissa asetuksen kautta huolehditaan riittävästä
henkilöstömitoituksesta myös käytännössä. Laissa tulisi
Kristillisdemokraattien mukaan velvoittaa kuntia tuottamaan
ikääntyneiden palvelut suunnitelmallisemmin ja palvelujen laatua ja
riittävyyttä säännöllisesti arvioiden, yhteistyössä asiakkaiden ja
omaisten kanssa.

Vanhuksen palvelutarpeet tulee selvittää ja päätökset palveluiden
myöntämisestä tehdä viipymättä. Jokaiselle vanhukselle tulisi nimetä
oma vastuutyöntekijä. Uutena lisäyksenä Kristillisdemokraatit
sisällyttäisivät vanhuspalvelulakiin kirjauksen, joka takaisi
ikääntyneille aviopareille oikeuden asua yhdessä terveydentilasta
riippumatta.

Pk-yrittäjyys avain kuntatalouden tulevaisuudelle

Kristillisdemokraatit edellyttävät että kuntarakenneuudistuksen
tavoite on laadukkaiden palveluiden ja paikallisdemokratian
turvaaminen koko maassa. Näin ollen kuntakarttaa tärkeämpi on kestävän
kehityksen ja kasvun saavuttaminen kunnissa eri puolilla Suomea.
Kestävän taloudellisen kasvun saavuttaminen voidaan saada aikaan vain
yrittäjäystävällisellä elinkeinopolitiikalla.

Kristillisdemokraatit painottavat paikallisen yrittäjyyden tukemista
keskeisenä keinona säilyttää koko Suomi elinkelpoisena.
Kristillisdemokraattisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda
kuntaan yrittäjämyönteinen ilmapiiri, mikä vahvistaa alueen
paikallisidentiteettiä. Kristillisdemokraatit esittävät
yrittäjävaikutusten arvioinnin käyttämistä kuntaliitossuunnitelmien
yhteydessä.