LA 74/2007 vp - Leena Rauhala /kd

Laki kunnallisen eläkelain 37 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan, että työttömyyseläkkeen maksamisen ansiotulorajassa ei oteta huomioon omaishoidon tuesta maksettua palkkiota.

PERUSTELUT

Omaishoitajalla on oikeus eläkkeeseen kunnallisen eläkelain (549/2003 ) mukaisesti. Työntekijäin eläkelaissa on kuitenkin tällä hetkellä muotoilu, joka estää omaishoitajaa saamasta työttömyyseläkettä, jos omaishoidon tuen määrä ylittää 523,61 euroa.

Omaishoidon palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Palkkion maksamiseen ja hoidosta saatavaan reaaliansioon eivät tämän lisäksi saisi vaikuttaa muut tekijät. Lain nykyisessä muodossa on kuitenkin omaishoidon tuen määrään asetettu rajoite, joka estää eläkkeensaajaa saamasta eläkettä, jos omaishoidon tuki ylittää yllä mainitun euromäärän.
Tämä ei ole oikein, sillä omaishoitajat tekevät inhimillisesti ja taloudellisesti merkittävää työtä pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden hoidossa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
kunnallisen eläkelain 37 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun kunnallisen eläkelain (549/2003 ) 37 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 713/2004 , seuraavasti:
37 §
Työttömyyseläkkeen maksamisen keskeytys
Työttömyyseläkettä ei makseta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaaja on ansiotyössä ansaiten vähintään 523,61 euroa kuukaudessa; ansiotuloksi ei kuitenkaan lueta omaishoidon tuesta saatavaa palkkiota; eikä


- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2007
Leena Rauhala /kd



LA 66/2007 vp - Leena Rauhala /kd ym.

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan helpotettavaksi pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden pääsemistä eläketuen piiriin. Tämä toteutettaisiin alentamalla tuen piirissä olevien ikärajaa ja helpottamalla tuen myöntämisedellytyksiä.

PERUSTELUT

Suomeen jäi laman jälkeisenä runsaan kymmenen vuoden aikana vaikeasti työllistettävien ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri joukko. Työttömyyden kovan ytimen, jopa 50 000-60 000 iäkkään pitkäaikaistyöttömän, on lähes mahdotonta työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuitenkin nämä henkilöt ovat työttömien työnhakijoiden joukossa, jolloin he ovat velvoitettuja aktiivisesti etsimään työtä ilman todellista työkykyä tai työpaikan mahdollisuutta.

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta (39/2005 ) tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2005. Lain perusteella vuonna 1941-1947 syntyneelle erityisen pitkään työttömänä olleelle henkilölle on turvattu kertaratkaisuna pysyvä toimeentulo eläketukena ennen vanhuuseläkettä.

Lain mukaisen tuen myöntämisedellytysten tulkinnasta on kuitenkin aiheutunut ongelmatilanteita, jotka jättävät edelleen osan yli 10 vuotta työttömänä olleista vuosina 1941-1947 syntyneistä työttömistä eläketuen ulottumattomiin. Eläketuen tarpeessa on suurempi ryhmä kuin mille nykyisessä laissa annetaan oikeus eläketuen saamiseen. Eläketukea tarvitsevien pääseminen lain piiriin turvataan muuttamalla lain 1 §:ssä määriteltyä tuen piiriin kuuluvien ryhmää. Lakialoitteessa ehdotamme, että tuen piiriin kuuluisi nuorimpana ikäryhmänä vuonna 1950 syntyneet nykyisen lain vuonna 1947 syntyneiden ikäryhmän sijaan. Lisäksi ehdotamme, että saadakseen eläketukea henkilöllä tulisi olla 31.12.2004 takanaan 2 000 työmarkkinatukipäivää nykyisen lain 2 500 päivän sijaan ja että vaihtoehtoisesti ansiosidonnaisella olleilla tulisi olla takanaan 1 500 päivää ansiosidonnaista ja työmarkkinatukipäivää (500 + 1 000) nykyisen lain 2 000 päivän (500 + 1 500) sijaan. Tämä takaisi myös sen, että työttömyysturvan maksatusehtoon tulisi ajallista liikkumavaraa niin, etteivät lyhyet ja/tai satunnaiset katkokset työttömyysturvan saannissa pudottaisi lain tarkoittamia pitkäaikaistyöttömiä kohtuuttomasti väliinputoajiksi.

Lakia on tältä osin selkeytettävä ja tuen myöntämisedellytyksiä inhimillistettävä. Tämä toisi pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin arviolta n. 1 000 henkilöä, jotka ovat olleet yli 10 vuotta työttöminä ja ovat nyt yli 60-vuotiaita. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Aloite on osa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2008 vaihtoehtobudjettia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta 28 päivänä tammikuuta 2005 annetun lain (39/2005 ) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 455/2005 , seuraavasti:

1 §
Oikeus eläketukeen

Vuonna 1941-1950 syntyneellä Suomessa asuvalla henkilöllä, joka 31 päivänä joulukuuta 2004 on työmarkkinatukeen oikeutettu ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002 ) 1 luvun 7 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamalla tavalla pitkäaikaistyötön ja jolle on maksettu työttömyysturvalain (1290/2002 ) mukaista työmarkkinatukea vähintään 2 000 päivältä tai jolle on maksettu enimmäisaika työttömyysturvalain mukaista päivärahaa ja sen lisäksi työmarkkinatukea vähintään 1 500 päivältä 1 päivästä tammikuuta 1992 lukien 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä, on oikeus tämän lain mukaiseen eläketukeen. Edellä mainittua 2 000 päivää laskettaessa otetaan huomioon myös sellaiset päivät, joilta työttömyysetuutta ei ole maksettu työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:n 1, 3, 4, 7 ja 8 kohdassa mainittujen rajoitusten vuoksi tai sen takia, että henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004 ) mukaista sairauspäivärahaa. Oikeus eläketukeen jatkuu sen kuukauden loppuun saakka, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2007
Leena Rauhala /kd
Päivi Räsänen /kd
Kari Kärkkäinen /kd
Sari Palm /kd
Bjarne Kallis /kd
Toimi Kankaanniemi /kd


LA 63/2007 vp - Leena Rauhala /kd ym.

Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa ehdotetaan, että vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha korotetaan työttömän peruspäivärahan tasolle kuukausitasolla. Lakialoite on osa kristillisdemokraattien vuoden 2008 vaihtoehtobudjettia.

PERUSTELUT

Tämän kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyvän aloitteen tarkoituksena on poistaa vanhempainpäivärahasta se ilmeinen kohtuuttomuus, että sen minimimäärä on edelleen pienempi kuin matalin työttömyyskorvaus. Aloitteessa esitetään, että äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä nostetaan pienimmän työttömyysturvan tasolle kaikkien etuudensaajien osalta.

Nykyisen vanhempainpäivärahan minimimäärä on 15,20 euroa päivässä, ja sitä maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Ilman lapsikorotuksia maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha on 23,91 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 20,66 euroa.
Työttömyyspäivärahan on laskettu riittävän perustoimeentuloksi, joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella tulisi toimeen. Äideistä viidesosa saa minimipäivärahaa ja noin neljäsosalla päiväraha on pienempi kuin työttömän peruspäiväraha. Äitiyspäivärahan pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja, joten 15,20 euron suuruinen minimiäitiys- ja vanhempainpäiväraha ei ole kohtuullinen.

Aloitteen taloudelliset vaikutukset ovat noin 44 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004 ) 11 luvun 7 § seuraavasti:

11 luku
Päivärahaetuuksien määrä



7 §
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä
Sairaus- ja erityishoitorahan vähimmäismäärä on 15,20 euroa arkipäivältä. Vanhempainpäivärahan vähimmäismäärä on 20,66 euroa arkipäivältä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2007
Leena Rauhala /kd
Päivi Räsänen /kd
Kari Kärkkäinen /kd
Sari Palm /kd
Bjarne Kallis /kd
Toimi Kankaanniemi /kd





LA 20/2007 vp - Leena Rauhala /kd ym.

Laki omaishoidon tuesta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan, että omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005 ) 3 §:n johdantokappaletta muutetaan ja vuoden alussa voimaan tullutta uudistettua lain 4 §:n 1 momenttia (950/2006 ) muutetaan siten, että omaishoitajalle annetaan oikeus viikoittaiseen vapaapäivään nykyisen kolmen kuukausittaisen vapaapäivän sijaan.

PERUSTELUT

Suomessa on arviolta 300 000 omaishoitajaa, joista kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on runsaat 27 000. Omaishoidon merkitys julkisia palveluja, erityisesti laitoshoitoa, korvaavana ja täydentävänä toimintana on kiistaton. Omaishoito korvaa merkittävästi myös julkista kotihoitoa ja on siten merkittävä yhteiskunnan kustannusten säästäjä. Kuntien arvioiden mukaan omaishoidon tuella hoidettavista lähes puolet olisi jonkinasteisen laitoshoidon tarpeessa ilman omaishoitajaa.
Omaishoidon tarve kasvaa entisestään väestön ikääntyessä. Vuonna 2010 yli 75-vuotiaita on arvioitu olevan 400 000 ja vuonna 2020 jo 500 000. Omaishoidon tuen piirissä olevista hoidettavista lähes kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita. Omaishoitajista noin 40 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Omaishoito on siten leimallisesti vanhusten kotihoitoa, mutta myös vammaisia ja pitkäaikaissairaita hoidetaan omaisten toimesta kotona.

Omaishoidon toteutus on joutunut joustamaan usein kunnallistaloudellisen tilanteen vuoksi. Monessa kunnassa omaishoidon tukeen varatut määrärahat loppuvat kesken vuotta ja määrärahojen rajallisuus aiheuttaa jatkuvaa epävarmuutta useille omaishoitajina toimiville ja estää uusien hoitajien pääsyn tuen piiriin.

Omaishoidon edellytysten parantaminen vaatii omaishoitoa koskevan lainsäädännön kehittämistä. Tässä lakialoitteessa ehdotetut lainmuutokset perustuvat pitkälti sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvityshenkilön, sosiaalineuvos Elli Aaltosen raporttiin (STM työryhmämuistioita 2004:3).

Omaishoitoon sitoutuneiden henkilöiden riittävä vapaa-aika on välttämätöntä sekä terveydellisistä että työsuojelullisista syistä. Omaishoitajien jaksamisen turvaamiseksi tulee mahdollisuuksia lepoon parantaa lisäämällä hallituksen esittämän kolmen kuukausittaisen vapaapäivän sijaan omaishoitajalle oikeus lakisääteiseen viikoittaiseen vapaapäivään. Omaisiaan ja läheisiään hoitavilla on suuri työuupumuksen riski, koska työ on raskasta ja sitoo monessa tapauksessa hoitajan miltei täydellisesti hoidettavaan. Lisäksi useat omaishoitajat ovat itsekin iäkkäitä ja monenlaisen avun tarpeessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki
omaishoidon tuesta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan omaishoidon tuesta 2 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (937/2005 ) 3 §:n johdantokappale ja 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 1 momentti laissa 950/2006 , seuraavasti:

3 §
Tuen myöntämisedellytykset
Kunnan tulee myöntää omaishoidon tukea, jos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -


4 §
Omaishoitajalle järjestettävä vapaa
Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään vuorokausi sellaista viikkoa kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________

Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2007
Leena Rauhala /kd
Päivi Räsänen /kd
Sari Palm /kd
Kari Kärkkäinen /kd
Bjarne Kallis /kd
Tarja Tallqvist /kd
Toimi Kankaanniemi /kd