Tässä talousarvioaloitteet, jotka jätin vuoden 2009 budjettia varten:

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoitolain mukaisen tutkimustoiminnan lisäämiseen

Eduskunnalle

Erikoissairaanhoitolain mukaan valtio suorittaa korvausta kuntayhtymille, joissa on yliopistosairaala, lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta (EVO-raha). Korvaus perustuu suoritettujen tutkintojen ja tieteellisten julkaisujen määriin.

Tutkimustoiminnan korvausten taso on pudonnut viimeisten kymmenen vuoden aikana roimasti ja nyt määrärahaan esitetään taas miltei 9 miljoonan euron pienennystä. Kuitenkin tutkimustoiminta on lisääntynyt, ja kunnat ovat joutuneet rahoittamaan yhä enemmän sekä tutkimus- että koulutusmenoja, vaikka toiminnan kustannusten päävastuu on valtiolla.

Valtion tulisi vastata täysimääräisesti sille kuuluvasta rahoituksesta. Tästä syystä EVO-rahoitusta erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimukseen ei tule alentaa, vaan pitkäjänteisesti nostaa sitä samalle tasolle kuin se reilu 10 vuotta sitten oli.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 33.60.32 lisäyksenä

10 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaisen tutkimustoiminnan lisäämiseen

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen erityisopetuksen lisääntyneisiin tarpeisiin

Eduskunnalle

Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaitten osuus jatkaa yhä kasvuaan. Viime lukuvuonna peruskoulun oppilaista osa-aikaisen erityisopetuksen piirissä oli 78388 poikaa ja 50253 tyttöä. Määrät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Kasvu johtuu paljolti lisääntyneestä herkkyydestä havaita oppilaiden erityisiä tarpeita, mutta myös erilaiset oppimisen haasteet ja luokkatilanteiden moninaisuus ovat lisääntyneet. Tämän vuoksi peruskouluihin tarvitaan lisää resursseja, joilla tukea lapsia heidän erityistarpeissaan ja siten tasoittaa oppilaiden opiskelupolkua jatko-opintoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 29.10.30 lisäyksenä

5 000 000 euroa erityisopetuksen lisääntyneisiin tarpeisiin

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen ikäihmisten kotipalvelun lisäämiseen ja laadun parantamiseen

Eduskunnalle

Vanhusten määrä on kasvussa, ja vanhenevat polvet asuvat entistä vanhemmiksi kotona. Kuntien tarjoamat kotipalvelut ovat tällöin tärkeä selviämisen keino, jolla vanhus voi saada perusturvan ja -hoivan kotiin omien voimien vähetessä. Vanhusten kotihoidon lisäämistä perätään Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton alkuvuodesta julkaisemassa ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa. Suositusten mukaan säännöllistä kotihoitoa pitäisi lisätä merkittävästi, jotta ikäihmisten kasvavasta palvelutarpeesta voitaisiin selvitä ja ikäihmiset saisivat viettää turvallisen ja kunniallisen vanhuuden.

Tällä hetkellä vanhusten kotipalvelussa ei ole resursseja riittävästi, vaikka avohuollon tärkeydestä on puhuttu kauan. Ikääntyneiden kotipalvelu on alan asiantuntijoiden mielestä nykyisellään vanhustenhuollon heikoimmin organisoitu osa. Tilanne on nyt johtanut siihen, että palvelujen vähyyden vuoksi vanhukset ajautuvat kotihoidossa tarpeettoman nopeasti vaikeuksiin ja sitä kautta laitoshoitoon, vaikka useimpien vanhusten oma tahto olisi asua kotona ja saada riittävää hoitoa sinne. Meillä valtaosa yli 75-vuotiaista vanhuksista asuu kotona, ja heidän kotona pysymisessään ja selviämisessään kotipalvelulla on merkittävä rooli. Ikääntyneiden kotihoidolla on tärkeä rooli myös vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sisältörikkaan elämän viimeisten vuosien tarjoamisessa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 33.60.30 lisäyksenä 4 000 000  euroa ikäihmisten kotipalvelun lisäämiseen ja laadun parantamiseen

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen koululääkäriresurssien lisäämiseksi

Eduskunnalle

Kouluterveydenhuollolla on varsin hyvät mahdollisuudet tunnistaa koululaisten ongelmat ja antaa varhaista apua. Pääasiallisin kouluterveydenhuollon tehtävä on seuloa ja löytää mahdollisimman varhain lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä uhkaavat tekijät ja sairaudet, ja ohjata hänet tarvittaessa tarkempaan tutkimukseen ja hoitoon. Perustan kouluterveydenhuollolle muodostaa työpari terveydenhoitaja ja lääkäri.

Akuutein ongelma kouluterveydenhuollossa on tällä hetkellä, että koululääkäreitä on liian vähän. Laatusuositus koululääkäreiden osalta on, että kunnassa olisi yksi kokopäivätoiminen lääkäri 2100 oppilasta kohden. Tämä ei toteutune missään Suomen kunnassa. Suurimmassa osassa kuntia jäädään tästä puoleen tai sen alle. Tämä kapeuttaa merkittävällä tavalla oppilashuollon toimintaa.

Asiaan pitää saada muutos. Jo muutenkin henkilöstöpulasta kärsivä oppilashuolto tarvitsee lääkäreitä, jotka ovat pätevöityneet lasten ja nuorten hoitamiseen. Näin lasten perusterveydenhuollon tasoa voidaan parantaa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille 29.10.30 lisäyksenä

7 000 000 euroa koululääkäriresurssien lisäämiseen

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien määrän lisäämiseen

Eduskunnalle

Koulunkäyntiavustajat mahdollistavat erityisopetuksen ja yksilöllisemmän opetuksen toteutumisen yhdessä opettajien kanssa. Usein koulunkäyntiavustajia tarvitaan oppilaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman toteutumiseksi. Avustajan tulee olla myös pitkäaikainen, jotta vuorovaikutus ja tavoitteisuus oppilaan kanssa työskentelyssä olisivat mahdollista - erityistukea eri syistä tarvitsevat oppilaat tarvitsevat usein paljon aikaa tutustumiseen ja yhteisen kommunikaation yms. löytämiseen. Tämä näkyy erityisesti vammaisten, mutta myös muiden erityistukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Koulunkäyntiavustajan avulla erityistukea tarvitsevat oppilaat voivat opiskella integroidusti muiden oppilaiden kanssa ja saada luokkatilanteessa sitä erityistukea, jota he opetuksessa tarvitsevat.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 29.10.30 lisäyksenä

1 000 000 euroa koulunkäyntiavustajien määrän lisäämiseen

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE 

Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien omien kotoutumista edistävien yhdistysten toimintaan

Eduskunnalle

Maahanmuuttajien määrä on viimeisten 15 vuoden aikana kasvanut. Kaikista viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toimista huolimatta heidän kotoutumisensa, työllistymisensä ja tietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta kaikkine palveluineen on usein jäänyt aika vähäiseksi. Maahanmuuttajat itse ovat perustaneet runsaasti yhdistyksiä elämänsä laadun ja sosiaalisen asemansa parantamiseksi.

Erityisesti nuorten tilanne kahden kulttuurin puristuksessa on vaikea. Eri maahanmuuttajaryhmien keskuudessa on alettu kiinnittää huomiota varsinkin varhaisnuorten ja nuorten kotoutumista haittaaviin ongelmiin. Asioiden korjaamiseksi maahanmuuttajat ovat perustaneet yhdistyksiä, joiden avulla he pyrkivät ennalta ehkäisemään ongelmien syntymistä mm. erilaisen harrastustoiminnan ja leirien avulla. Myös ongelmien hoitamiseksi, esimerkiksi huumeidenkäyttöön ajautuneiden nuorten auttamiseksi, on perustettu yhdistyksiä.

Maahanmuuttajien perustamien yhdistysten suurimpana ongelmana on määrärahojen niukkuus. Joissakin tapauksissa kaupungit ovat antaneet edullisia toimitiloja, mutta työntekijöitä on saatu vain poikkeustapauksessa esimerkiksi määräaikaisin työllistämisvaroin. Kuitenkin työn jatkuvuus vaatisi pysyvämpää rahoitusta. Jotta eri kunnissa toimivat yhdistykset olisivat yhdenvertaisessa asemassa, olisi opetusministeriön pääluokkaan erikseen sisällytettävä määräraha, joka olisi kaikkien toimijoiden anottavissa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 29.91.50 lisäyksenä

300 000 euroa maahanmuuttajien omien kotoutumista edistävien yhdistysten toimintaan

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja piilossa olevien mielenterveysjonojen purkamiseen

Eduskunnalle

Mielenterveyden ongelmien korjaamisen lisäksi tulee panostaa myös ennalta ehkäisevään hoitoon. Ennalta ehkäisevän hoidon edut ovat lasten mielenterveyden alueella kiistattomat. Se kannattaa ennen kaikkea inhimillisesti, mutta myös taloudellisesti. Esimerkiksi koulupsykologin asiakkuus maksaa n. 400 euroa vuodessa, kun taas lastenpsykiatrisen sairaalapaikan vuosihinta on n. 130 000 euroa. Siksi varoja tulisi varata myös ennalta ehkäisevään hoitoon samalla, kun hoidetaan niitä akuuttia hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria, joiden osalta ennaltaehkäisy on jo liian myöhäistä.

Hoitotakuu, jonka piti tuoda helpotusta terveyspalvelujen käyttäjälle, ei ole helpottanut hoitoon pääsyä ainakaan mielenterveyspalveluiden puolella. Mielenterveyskuntoutujien oma ja erilaisten selvitysten tuomio asiasta on tyly: tilanne on paikoin jopa pahentunut hoitotakuun voimaantulon jälkeen. Ensiapu ehkä toimii, mutta sen jälkeen hoitoketju katkeaa, ja varsinainen hoito ja kuntouttaminen jäävät puuttumaan. Hoidoksi annetaan lääkitys, ja siinä kaikki.

Mielenterveyspotilaille ei tehdä lain edellyttämiä hoitosuunnitelmia. Ilman hoitosuunnitelmaa ei ole kirjattuja, hoidon tarpeessa olevia potilaita eikä jonoja. Näennäisesti asiat ovat kunnossa, mutta todellisuudessa asiat ovat toisin. Tästä kertoo karua kieltä se, että psyykenlääkkeitä käyttää 700 000 suomalaista, suuri osa ilman hoitosuunnitelmaa. Hoidon tarpeen kuittaaminen 1-2 lääkärikäynnillä ja reseptillä ei riitä hoitosuunnitelmaksi. Se on pyöröovihoitoa, jollainen ei kuulu sivistysvaltioon.

Meiltä puuttuu tällä hetkellä seurantajärjestelmä, jolla katsottaisiin, paljonko psykiatrisen hoidon tarpeesta on oikeasti tyydyttämättä. Tämän selvittämiseksi tarvittaisiin mielenterveysasioihin erikoistuneita lääkäreitä perusterveydenhuoltoon kartoittamaan mielenterveyspotilaiden todellinen tilanne. Nyt ongelmat ovat  piilossa piilojonoissa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 33.60.30 lisäyksenä 5 000 000 euroa ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja piilossa olevien mielenterveysjonojen purkamiseen

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen laajentamiseen

Eduskunnalle

Suomeen jäi laman jälkeisenä aikana vaikeasti työllistyvien ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri joukko. Työttömyyden kovan ytimen on lähes mahdotonta työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuitenkin nämä henkilöt ovat työttömien työnhakijoiden joukossa, jolloin he ovat velvoitettuja aktiivisesti etsimään työtä ilman todellista työkykyä tai työpaikan mahdollisuutta.

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta (39/2005 ) tuli voimaan 1. päivänä toukokuuta 2005. Lain perusteella vuonna 1941-1947 syntyneelle erityisen pitkään työttömänä olleelle henkilölle on turvattu kertaratkaisuna pysyvä toimeentulo eläketukena ennen vanhuuseläkettä. Lain mukaisen tuen myöntämisedellytysten tulkinnasta on kuitenkin aiheutunut ongelmatilanteita, jotka jättävät edelleen osan vuonna 1941-1947 syntyneistä yli 10 vuotta työttöminä olleista työttömistä eläketuen ulottumattomiin.

Lakia on tältä osin selkeytettävä ja tuen myöntämisedellytyksiä laajennettava. Tämä toisi pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin arviolta n. 800 henkilöä, jotka ovat olleet yli 10 vuotta työttöminä ja ovat nyt yli 60-vuotiaita. Lisäksi olisi otettava lain piiriin vuosina 1948-1950 syntyneet pitkäaikaisesti työttömät henkilöt. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 33.40.56 lisäyksenä

6 000 000 euroa pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen laajentamiseen

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen tien 2991 (Rämsöö-Härkälä) perusparantamiseksi

Eduskunnalle

Tien 2991 (Rämsöö-Härkälä) kunto on erittäin huono. Tie tarvitsisi pikaista perusparantamista, oikaisua ja päällystämistä, jotta liikenne siinä olisi turvallista ja tietä käyttävien yhteys paranisi lähikaupunkeihin.

Tie 2991 on avainyhteys Rämsööstä Nokialle ja edelleen Tampereelle. Lounais-Nokia ja länsi-Vesilahti ovat kasvavia työssäkäyntialueita, mutta tien nykyinen kunto hidastaa merkittävästi kehitystä. Kyseisellä alueella on myös huomattava määrä vapaa-ajan asutusta sekä metsätiloja, joiden hyödyntämistä huonossa kunnossa oleva tie haittaa. Siksi tien osalta pitäisi ryhtyä nopeasti toimiin sen perusparantamiseksi ja päällystämiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 31.10.21 lisäyksenä

2 500 000 euroa tien 2991 (Rämsöö-Härkälä) perusparantamiseksi.

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen korottamiseen

Eduskunnalle

Työttömän peruspäivärahaa korotetaan ensi vuoden budjetissa elinkustannusten muutosta vastaavasti, eli vuoden 2009 talousarvioesitys ei sisällä tasokorotusta pitkäaikaistyöttömien päivärahoihin. Viimeaikaisen ja tulevan inflaatiokehityksen huomioon ottaen päivärahojen reaalinen arvo todennäköisesti laskee ensi vuonna.

Pitkäaikaistyöttömistä miltei 60 prosenttia elää peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Minimipäivärahan taso on kuitenkin niin matala, että se ei anna vähimmäistoimeentuloa noin 37 prosentille pitkäaikaistyöttömistä, ja siksi he joutuvat hakemaan toimeentulon täydennystä viimesijaisesta kunnan toimeentulotuesta. Pitkäaikaistyöttömät muodostavatkin miltei puolet kaikista toimeentulotuen saajista. Tämä tilanne ei ole tyydyttävä työttömien eikä sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta.

Korottamalla peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 1,5 eurolla päivässä ja tarkistamalla asumistuen enimmäismäärän tuloraja korotetun työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle yksin asuvalla saadaan reilu kolmannes nykyisin toimeentulotukea saavista kotitalouksista pois tuen piiristä. Näin lievitetään kuntien sosiaalitoimen työpaineita ja siirretään sen työpanosta hakemuskäsittelyistä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön. Näin luodaan tilaa sosiaalityön ydinalueille - aktiiviselle sosiaalityölle, sosiaaliseen kuntoutumiseen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tämän päivän sosiaalityön haasteet ja tarpeet ovat siellä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009  talousarvioon momentille 33.20.52 lisäyksenä

23 000 000 euroa työmarkkinatuen korottamiseen ja sitä kautta kuntouttavan ja ennalta ehkäisevän sosiaalityön vahvistamiseen.

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd

TALOUSARVIOALOITE

Määrärahan osoittaminen Maahanmuuttajavammaisten tuki ryn toimintaan

Eduskunnalle

Vammaisilla maahanmuuttajilla on enemmän vaikeuksia kotoutumisessa kuin muilla maahanmuuttajilla. He ovat usein pelokkaita kohtaamaan viranomaisia, koska kokevat olevansa avuttomia. Varsinkin sosiaaliviranomaiset koetaan "ylivoimaisiksi", eikä ole ketään, jonka puoleen kääntyä apua ja neuvoja saadakseen.  

Arkipäivää on se, että määrärahojen puutteen vuoksi vammaisten tapaamisiin esimerkiksi lääkärien kanssa saatetaan kutsua virallisen tulkin sijasta vammaisen tukihenkilö, jolle ei tarvitse maksaa palkkiota. Kenenkään velvollisuuksiin ei kuulu kääntää esimerkiksi epikriisejä, vaan tukihenkilö joutuu kääntämään niitä ilman korvausta. Lääkärin soitto esimerkiksi tutkimustuloksista tulee tukihenkilölle, joka joutuu kääntämään sen, jälleen ilman korvausta.

Työllistyminen on maahanmuuttajavammaisille vielä vaikeampaa kuin syntyperäiselle suomalaiselle vammaiselle. Kuitenkin myös vammaiset maahanmuuttajat haluaisivat olla hyödyksi yhteiskunnalle.

Pääkaupunkiseudulla toimiva Maahanmuuttajavammaisten Tuki ry pyrkii saamiensa pienten avustusten turvin hoitamaan kaikkien vammaisten maahanmuuttajien asioita laajalti Suomessa. Yhdistys pystyisi ja haluaisi tehdä paljon enemmän kuin mihin nykyiset voimavarat riittävät. Siksi määrärahan osoittaminen on tarpeen.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille 33.90.50 lisäyksenä

100 000 euroa Maahanmuuttajavammaisten tuki ryn toimintaan

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Leena Rauhala /kd